Yhteystiedot

Auroran koulu
Lippajärventie 44 a
02940 Espoo 94
045 1118156

Pikakysely

Kannatatko eheytetyn koulupäivän kokeilemista

Uutiset

2.8.2007Esse kirjoitti eheytetystä koulupäivästäLue lisää »7.7.2007Iltapäivätoiminnan koordinaattori valittuLue lisää »9.4.2007Työryhmän seuraava kokous keskiviikkonaLue lisää »

Esse kirjoitti eheytetystä koulupäivästä

02.08.2007
ARKISTO:  08.03.2007


Mikä sija koululaisilla on kirkossa?

160220073171.jpgKoulumaailman muutokset kutsuvat kirkkoa kehittämään kouluyhteistyötä, mutta seurakuntien sisäinen työalajako kampittaa peruskoululaisten ja heidän perheittensä palvelemista.

Espoon peruskouluissa on yhteensä 23 000 oppilasta, jotka osallistuvat evankelis-luterilaiseen uskonnonopetukseen – millä tavalla kirkossa huomioidaan kouluissa kokoontuva seurakunta?

Tapiolan kirkolla järjestettiin viime viikolla ensimmäistä kertaa Kouluareena. Espoon seurakuntien kouluyhteistyössä olevat työntekijät keskustelivat mahdollisuuksista, joita koulun ja seurakunnan välisessä vuorovaikutuksessa on nyt ja tulevaisuudessa.

Peruskoulussa liikkeellä oleva kehitys kohti eheytettyä koulupäivää merkitsee toteutuessaan huomattavia lisämahdollisuuksia myös seurakuntien työn kasvattamiselle koululaisten parissa. Niihin tarttuminen edellyttää työntekijöiden roolin ja tehtävien uudelleen arvioimista seurakunnissa ja kouluyhteistyön arvon näkemistä nykyistä selvemmin.


Seurakunta odottaa pulpeteissa
”Luterilaiseen uskonnonopetukseen Espoossa osallistuvista 23 000 oppilaasta kirkon jäseniä on 21 000. Koulutyön kautta on aikamoiset mahdollisuudet tämän pulpeteissa istuvan seurakunnan palvelemiseen”, totesi Kirkkohallituksen koulutyön sihteeri Markku Holma Tapiolassa.

”Tapa, jolla kouluyhteistyöhön suhtaudutaan riippuu siitä, millainen seurakuntanäkemys on vallalla: Onko kouluissa tehtävä työ osa kirkon työtä? Meneekö kirkko sinne, missä elämä ja seurakuntalaiset itse ovat? On olennaista tajuta, että seurakunta ei saavu vierailulle kouluun työntekijän myötä, vaan se on siellä jo, kaiken aikaa, odottamassa ja elämässä näissä nuorissa jäsenissään.”

Holman mukaan seurakunnan toimiminen koulussa perustuukin käsitykseen läsnäolon kirkosta: kirkkoa kiinnostaa hyvinvoinnin, sosiaalisen pääoman rakentuminen ja kasvatuksen rakentuminen yhteiskunnassa.

Kirkon ja koulun yhteinen huoli on saada aikaiseksi mahdollisimman paljon hyvää lapsille ja nuorille.

”Seurakunnalla voi olla arvokas rooli sosiaalisen hyvinvoinnin tukemisessa kouluissa omalla arvomaailmallaan ja omalla opetuksellaan.”
Viikon verran hartautta

Markku Holman mukaan seurakunnalla on tänä päivänä monia eritasoisia mahdollisuuksia toimia kouluissa.

Laki perusopetuksesta antaa rajat sille, millainen sisältö seurakunnan osallistumisessa koulutyöhön voi eri tilanteissa olla. Varsinaiseen opetukseen ei saa kuulua hartauden harjoittamista, ei myöskään kevät- ja joulujuhliin.

Seurakunnan työntekijöiden osallistumista se ei kuitenkaan sinällään rajoita.
Kirkon vuodenkiertoon kuuluvat juhliin voivat kouluissa osallistua kaikki oppilaat, joiden vanhemmat eivät sitä rajoita, ja niissä seurakunnan hengellinen työ saa näkyä, samoin päivänavauksissa, joita kaikissa Espoon kouluissa tarjotaan osaltaan myös seurakunnan käytettäviksi.

”Jos seurakunnasta jaksetaan esimerkiksi käydä joka viikko pitämässä yksi viiden minuutin aamunavaus koululla, siitä kertyy yhdeksän vuoden aikana suunnilleen kokonaisen kouluviikon verran hartautta. Se on suuri määrä aikaa käydä hoitamassa nuoria seurakuntalaisia”, Holma totesi.


Espoossa ei kaikki voimat käytössä
Yksikään Espoon seurakunnista ei tällä hetkellä käytä täysimääräisesti kaikkia mahdollisuuksia kouluyhteistyön kehittämiseen. Tilannetta jarruttaa yksinkertaisesti koulutyötä tekevien työntekijöiden vähyys.

”Ongelmana on seurakunnan työala-ajatteluun kompastuminen. Koulutyö katsotaan kuuluvaksi esimerkiksi varhaisnuorisotyön piiriin. Heillä on kuitenkin hoidettavanaan jo kaikki muukin ikäryhmätoiminta”, sanoo Espoon seurakuntayhtymän kasvatustyön pastori Tuula Pohjalainen-Vinko.

Jos koulussa kokoontuva reilun kahdenkymmenentuhannen hengen seurakunta otetaan tosissaan, se pitää nähdä kaikkien työntekijöiden mahdollisuutena ja velvollisuutena. Espoonkaan seurakunnissa ei ole ainakaan käytännön tasolle edennyt ymmärrys siitä, että palvelemalla koululaisia esimerkiksi iltapäiväkerhojen kautta, palvellaan ja tavoitetaan myös ne kiireiset perheet, joita kirkolle ei saada tulemaan.

Koululaiset ovat punnitsemassa väitettyä kansankirkkomaisuuden todellisuutta.


Eheytetty koulupäivä kutsuu
seurakuntia osallistumaan
Tulevaisuudessa iltapäiväkerhoista ja kerhotoiminnasta saattaa kuitenkin olla seurakunnan toiminnan painopistealueeksikin.
Koulumaailman suureksi lähiajan uudistukseksi ollaan kaavailemassa siirtymistä eheytetyn koulupäivän käyttöönottoon. Se tarkoittaa, että koulupäivästä muodostetaan yhdessä valvotun oleskelun ja harrastustarjonnan kanssa yhtenäinen kokonaisuus.

Oppilaat voivat olla koululla turvallisesti aamusta iltapäivään saakka, kunnes vanhemmat palaavat töistä.

”Eheytetyssä koulupäivässä on yksinkertaistettuna kyse siitä, järjestetäänkö kaikille suomalaisille koululaisille turvallinen päivä. Jos se toteutuu, varhaisnuoriso- ja nuorisotyön toimijoille avautuu merkittävästi nykyistä enemmän mahdollisuuksia yhteistyöhön koulun kanssa”, totesi kouluareenassa asiaa esitellyt Auroran koulun rehtori Martti Hellström.

Auroran koulu Järvenperässä toimii seuraavat kaksi vuotta espoolaisena pilottikouluna eheytetyn koulupäivän kokeilussa. Tämän kevään aikana päätetään tarkasta mallista, jolla aamun ja iltapäivän toiminnasta huolehditaan, ja kokeilu alkaa ensi syksynä.


Koululaisten kerhotoiminta hakusessa
Rehtori Hellströmin mukaan tiedossa on, että iltapäivään tullaan rakentamaan harrastustoimintaa, johon kiinnostuneet oppilaat voivat osallistua.

”Kyselyn mukaan 80–90 oppilasta kolmestasadasta on tässä vaiheessa kiinnostunut osallistumaan iltapäivätoimintaan. Vielä paljon useampi haluaisi tulla koululle aamulla, sen sijaan että odottaa koulupäivän alkua yksin kotona.”

Hellström kyseli kouluareenassa, mistä löytyvät ne aikuiset, jotka tulevat ottamaan lapsia aamulla vastaan – entäs jos siellä olisikin pastori, juomassa kahvia ja olemassa lapsia varten? Miksi ajatuksen pitäisi olla etäinen?
Tai ehkäpä tässä olisi oiva paikka seurakunnan vapaaehtoisille?

”Ainakin iltapäivän harrastuskerhotoimintaan odotetaan mukaan myös seurakuntaa. Siihen halutaan ihan oikeaa seurakunnallista toimintaa niille lapsille, joita se kiinnostaa ja joiden vanhemmat sitä haluavat. Koulu tarjoaa tilat ja yksikertaisen tavan tavoittaa lapset.”

Aurorassa rakennetaan pääsiäisen aikaan taas Via Dolorosa jumppasaliin. Tähän asti se on ollut yksin koulun toteuttama. Ehkä ensi vuonna sen voisikin toteuttaa koululla toimiva seurakunnan näytelmä- ja kuvaelmakerho.

Jaakko Kaartinen-Koutaniemi


 
02.08.2007Esse kirjoitti eheytetystä koulupäivästä
07.07.2007Iltapäivätoiminnan koordinaattori valittu
09.04.2007Työryhmän seuraava kokous keskiviikkona
01.04.2007MTV3:n Huomenta Suomessa 28.3.
23.03.2007Vartti-lehti kertoi Auroran kokeilusta
23.03.2007Tietoisku vanhemmille
23.03.2007Johtokunnalle eslteltiin eheytetyn koulupäivän mallia
14.03.2007Kokopäiväkoulusta Niittykummussa
11.03.2007Vaalitilaisuus kokopäiväkoulusta
10.03.2007Taiteen perusopetusta iltapäiviin
10.03.2007Opetustoimenjohtajan luona
03.03.2007Kirkko ja turvallinen iltapäiv'ä
22.02.2007Valmisteluryhmä kävi Etelä-Sipoossa
22.01.2007Valmisteluryhmä kokoontui
29.12.2006Eheytetty koulupäivä ? lasten hyvinvointiko
28.12.2006Jarmo Jääskeläisen kirjoitus LV 24.12.
01.12.2006Eheytetyn koulupäivän ongelmana väärä retoriikka
08.11.2006Valmisteluryhmän ensimmäinen kokous
18.10.2006Eheytetty koulupäivä
18.06.2006Jotta koulupäivä eheytyisi
25.05.2006Kokopäiväkoulusta retorisesti
09.05.2006Kokopäiväkoulu